Home sweet home (Location: Helsinki, Finland)

So here am I, finally back home after over three months of traveling! Feeling quite tired actually as there has been so much activities during the past two weeks! So just planning to take it easy over the weekend. If there is anything urgent you can buzz me by my 'secondary' phone, should have the old number working again on Monday!

3 in a row (Location: Moscow, Russia)

Tassa varmaan viimeiset fiilistelyt ennen kotimatkaa, junan pitaisi lahtea parin tunnin kuluttua... Olen vetanyt Moskovan nahtavyyksia aika lailla pikakelauksella parin paivan aikana, kaikki 'pakolliset' alkaakin olla nahtyna joten voi lahtea hyvilla mielin kohti kotia. Moskova on taas yksi kohtuullisen iso kaupunki joten sightseeing vie aikaa ja vaatii hermoja! Tassa kaupungissa on ilmeisesti maailman suuri metro seka matkustajamaarien etta asemien lukumaaralla mitattuna - systeemi on tosiaan aika hatainen ja kaoottinen, kaikesta huolimatta homma toimii! Valilla linjaa vaihtaessa kavelya tosin tulee aika runsaasti...

Tsekkasin ensimmaiseksi lapi Kremlin ja Punaisen Torin ympariston - sielta loytyy kaikenlaista mielenkiintoista yhdelle paivalle. Tosin en ole mitenkaan erityisen kiinnostunut kirkoista joten joku toinen ehka saisi enemman irti kyseisesta alueesta! Joka tapauksessa St Basil paasee valittomasti henk. koht. 'Kirkot TOP5' -listani karkipaikoille - voi vain ihmetella mita huumeita kyseisen rakennelman suunnitellut jamppa on nauttinut... Tsekkasin myos Leninin mausoleumin - siita siis otsikko eli nyt olen nahnyt kolme balsamoitua ruumista eli 'Mummies of old commies' nayttaa muodostuvan yhdeksi reissun teemoista? Tama mausoleumi oli ehka huonoin kaikista - ei juurikaan fiilista, marssimusiikkia eika edes tungosta (kertoo arvostuksen puutteesta?)...

Suosikkini nahtavyyksista oli kuitenkin 'All Russia Exhibition Centre' (aka VDNKh) eli keskustan ulkopuolella sijaitseva kasittamaton kokoelma vanhaa kommarinostalgiaa. Kyseinen paikka on ilmeisesti joskus ollut joku Neuvostoliiton saavutusten esittelyyn kaytetty alue, jolla on lukemattomia 'salonkeja' - arkkitehtuuriltaan kaikkea mahdollista alkaen kreikkalaisista temppeleista. Nykyaan paikka on kuitenkin taynna epamaaraisia 'basaareja', joissa myydaan kaikkea mahdollista halvasta elektroniikasta kukkiin. Paikkaa on vaikea kuvailla sanoilla mutta uskoisin etta joku vanha kommari kaantyisi haudassaan kun nakee nykytilan... Alueella on myos erittain kiinnostava avaruusmuseo, jossa nakee kaikkea Neuvostoliiton avaruuden valloitukseen liittyvaa. Ikava kylla paikassa ei ole yhtaan englanninkielista tekstia!

Mutta tassa ehka viimeinen tarina ennen virallista post mortemia, pitanee suunnistaa kohti yojunaa. Perjantaina 15.5. pitaisi olla Helsingissa!

Welcome to the final leg of the race! (Location: Moscow, Russia)

You have taken the fast forward from Irkutsk to Moscow by Aeroflot today. Now you must do some sightseeing in Moscow before taking the night train to Helsinki. The first team to cross the finish line will win million dollars!

Yes, I like Amazing Race even though I have always wanted to see 'Amazing Race on a Shoestring' where the teams would be obliged to use only public transportation instead of BMWs. I also hope that there is an envelope filled with million bucks waiting for me back home but I'm not 100% sure about that...

So I cheated the Trans-Siberian thing by taking a domestic flight this morning - actually I never intended to do the whole thing. That was a good move as I was pretty much fed up with sitting in a train. Well I still need to make a train journey but it should be only 12 hours and every kilometer takes me closer to home! Haven't yet bought the ticket so there is at least one major challenge ahead...

Moscow looks quite busy and the weather is quite bad. I did a quick tour in the Kremlin / Red Square area - really impressive architecture there. And as I knew this city is really expensive - 50e for a hostel with shared showers reminds me of Iceland before the financial crisis...

Destroy the Red troops! (Location: Irkutsk, Russia)

If you have played Risk you should understand the title - Irkutsk reminds me of Risk as it is one of the territories in the game! I'll be staying here for just one night, need to move on tomorrow so that I'll get back to Finland in time...

Aamu alkaa pienella saadolla silla UB:n guest housen pitaja lupasi buukata minulle huoneen vastaavasta paikasta Irkutskista. Jonkun pitaisi olla minua vastassa asemalla mutta ketaan ei nay. Asema on aika suuri joten etsiskelen kyytia jonkun aikaa mutta eipa vaan loydy! Paatan kavella kaupunkiin ja etsia guest housen itse - matkaa on reilun kilometrin verran. Paikan loytaminen osoittautuu mahdottomaksi - se on ilmeisesti normaaliin tapaan jossakin asuintalossa pikkukaduilla. Soitan guest housen numeroon ja hyvaa englantia puhuva tyyppi kertookin etta he ovat taynna tanaan! UB Guesthousen maili oli kylla tullut perille mutta siella vaitettiin varauksen olevan kunnossa... Menen siis laheiseen hotelliin - 40e on kylla aika suolainen hinta nuhjuisesta vanhasta neuvostohotellista. Mutta Venaja on yllattavan kallis paikka tata nykya...

Irkutsk on itse asiassa ihan miellyttava kaupunki - en oikein tiennyt mita odottaa ja pelkasin jotain neuvostomallista betonilahiota... Paikka on kuitenkin kaikkea muuta - itse asiassa betonihirvioita on aika vahan - suurin osa rakennuskannasta on joko vanhoja puutaloja tai matalia tsaarinaikaisia (?) kivitaloja. Varsinaisia nahtavyyksia kaupungissa on hyvin vahan tai niita ei loyda tai paikat ovat suljettuja. Yritin tanaan mm. tutustua 'Decembrist Houses' - nimiseen kohteeseen, joka osoittautui suomalaista 'kotiseutumuseota' muistuttavaksi kompleksiksi (eli ei todellakaan mitaan kiinnostavaa). Vaikka paikan piti olla auki kaikki ovet olivat sapissa ja pihalla oli vain pari duunaria ja raivohullu koira, joka ajoi minut pikaisest pois. Lahella piti olla myos toinen vastaava museo, mutta en loytanyt sita ollenkaan! Ehka joku venajankielisista kylteista olisi ohjannut oikeaan paikkaan? Yritin tsekata myos paikallisen taidemuseon, mutta se oli avoinna vain muutamana paivana viikossa... Mutta kaupunki sinansa on ihan miellyttava paikka yleiseen hengailuun - liikenne on kohtuullisen rauhallista ja aurinko paistaa joten kylla taalla yhden paivan saa kulumaan.

En muuten suosittele ostamaan kiinalaisia piraattituotteita - jouduin tekemaan Pekingissa kaikenlaisia hankintoja siirtyessani kylmempaan ilmastoon. Sielta ostamani housut ja reppu ovat jo nyt rikki parin viikon kayton jalkeen, takki ja hanskat ovat viela ok mutta nekin varmaan hajoavat jossain vaiheessa. Hinta ei paata huimannut mutta laatu on kylla surkeaa!

Yet another train journey (Locations: Ulan Bator, Mongolia; Irkutsk, Russia)

It's time to move on again - getting closer and closer to Helsinki all the time... But still pretty much in the middle of nowhere!

Edessa on siis toinen n. 30h kestava junamatka. Talla kertaa kyseessa on joku todella verkkaista vauhtia kulkeva 'paikallisjuna' Ulan Batorista Irkutskiin - matkaa on reilut 1000km mutta jotenkin siihen saadaan kulumaan lahes puolitoista paivaa! Juna lahtee aikataulussa UB:n vaatimattomalta asemalta. Talla kertaa olen varustautunut runsailla evailla ja tuhlaan viela viimeiset togrogit asemalla ruokaan ja juomaan. Se kannattaa silla tassa junassa ei ole ravintolavaunua ollenkaan!

Matkaan taas neljan hengen soft sleeperissa kolmen venalaisen rouvan kanssa. He osoittautuvat harmittomaksi matkaseuraksi vaikka yhteista kielta ei taaskaan loydy. Mammat menevat heti nukkumaan junan lahtiessa iltayhdeksan maissa. Ulkona on pimeaa joten maisemista ei jaa mitaan havaintoja. Lueskelen kehnoa kirjaa puoleen yohon asti - oletan rajanylityksen tapahtuvan joskus keskella yota ja yritan pysya hereilla siihen asti. Nukahdan jossain vaiheessa ja heraan kun on taas valoisaa - kello on jotain kuusi. Olemme pysahtyneet jollekin asemalle keskella ei mitaan - onneksi loydan kaytavalta aikataulun joka kertoo kyseessa olevan paikan nimelta Sukh-Batar. Huomaan etta pysahdys kestaa vaatimattomat viisi tuntia!

Menen kaymaan ulkona ja huomaan etta lahes kaikki vaunut ja veturi ovat kadonneet. Asemalla on onneksi myos vessa, johon investoin viimeiset togrogini. Pitkan odottelun jalkeen junaan tulee univormupukuista vakea hoitamaan immigrationin ja tullin, sitten paasemme vihdoin liikkeelle. Puolen tunnin kuluttua pysahdymme Venajan puolella jossa odotellaan samoissa merkeissa reilu tunti. Saatuani leiman passiin paasen nauttimaan auringonpaisteesta Naushkin asemalle - siella on taas ohjelmassa yleista odottelua, junan vaunujen saatamista (veturi haviaa taas joksikin aikaa ja junaan tulee lisaa vaunuja) - pysahdykseen menee lahemmaksi kolme tuntia!

Juna lahtee vihdoin liikkeelle ja nyt pysahdyksia on varmaan 15min valein eli matkanteko on todella hidasta. Maisemat ovat muuttuneet metsaisemmiksi - havupuut tuovat kummasti mieleen koti-Suomen... Paiva menee lahella makoillessa ja syodessa - venalaiset rouvat tarjoilevat voileipia ja muita paikallisia eineksia. Illalla saavumme Ulan Udeen, jossa rouvat jaavat pois ja teemme pidemman pysahdyksen. Junaan tulee paljon lisaa vaunuja ja saan uudet hyttikaverit - kaksi naista ja yhden miehen. Yksi naisista puhuu yllattavan hyvaa englantia mutta kaikki vetaytyvat lahes valittomasti nukkumaan joten eipa naistakaan saa juuri mitaan irti. Ostin asemalta voileipa-ainekset ja nautin paikalliseen tapaan makkaravoileipia iltapalaksi. Menen nukkumaan puolen yon maissa ja herailen joskus tuntia ennen Irkutskiin saapumista.

Taytyy sanoa etta oli taas kohtuullisen tylsa junamatka - en siis ole vielakaan sisaistanyt Trans-Siberian syvinta olemusta?

Impressions of UB (Location: Ulan Bator, Mongolia)

Here's a summary of the things I have done in UB during these almost three days. I'll be soon off to my next destination so I guess I have pretty much spent my time here.

UB has about half of the Mongolian population (there are more than 1 million inhabitants in UB). It is definitely not one of the prettiest cities around - there are some beautiful buildings here but most of the houses are ugly concrete structures that once again remind me of ex-Soviet countries. As said it is a bit dodgy place to stroll around - there are lots of weirdos around, some drunk people and bad traffic everywhere. The guest house staff keep warning about pickpockets all the time and the Spanish guys told that someone tried to steal something from their backpacks. And in the guesthouse there was a sign that requested us not to go out after midnight as it is too dangerous there!

There are some interesting sights though so you can easily spend at least two days here. There is a small Natural History Museum that has a collection of dinosaur skeletons that have been found in the Gobi desert - that would have been really cool thing to see as a little kid. The National History Museum is one of the better ones of such places and the Museum of Fine Arts is also worth a visit. The highlights of UB sightseeing is definitely the walking trip I made with a Canadian guy today - we walked for about 3km to the other side of the town where you can find the beautiful Winter Palace and a hill with some ugly Soviet-era monument and fine views over the city. The city actually looks quite pretty from a distance and there are funny looking colourful houses on that side. The roads are again in quite bad condition so walking is not that much fun anywhere in UB.

In general this place is an interesting mixture of Mongolian, Chinese and Russian culture. There are some buddhist temples here - it is also interesting to see the very strong Tibetan influence there. Don't think that I would move here but as said there is something fascinating in this very remote place!

Riders on the storm (Location: Terelj National Park, Mongolia)

I did not have much time to see UB after my arrival before I had the chance to make an overnight trip to the nearby national park (well - 50 km away). Seeing the nature and countryside of Mongolia was one of the things I definitely wanted to do here so therefore I spent just one night in the guest house and started this brief trip with two spanish guys the next morning.

Saa oli ikava kylla muuttunut todella surkeaksi - illan vesisade oli yon aikana kaantynyt rannaksi ja lampotila oli varmaan jotain 5 asteen kieppeilla. Tamahan ei kuitenkaan suomalaista pelota vaan lahdimme reippaina matkaan klo 9 maissa. Yksi guest housen hepuista ajoi meidat tavallisella henkiloautolla lumisia teita pitkin kansallispuistoon, jossa pitaisi olla ohjelmassa mm. retkeilya, hevosratsastusta ja yopyminen perinteisessa mongolialaisessa asumuksessa eli jurtassa.

Noin 1,5h ajomatkan jalkeen saavuimme kohteeseemme. Kyseessa oli moderni paimentolaisleiri keskella hienoja vuorimaisemia. Kuskimme jatti meidat keskelle leiria ja poistui. Vastassa oli pari paikallista, joku viittoi meita menemaan lahella olevaan jurttaan. Jurtta muistuttaa hammastyttavan paljon Suomen armeijan puolijoukkuetelttaa seka ulkomuodoltaan etta kooltaan. Modernit versiot on tehty jostakin vedenpitavasta kankaasta ja sisalla on taas kerran tutun nakoinen kamiina. Tama meidan jurttamme oli ilmeisesti jonkunlainen vierashuone - kalustuksena oli lahinna muovimatto lattialla ja muutama sanky seinustoilla. Paivan ohjelma oli edelleen epaselva - huonosti englantia puhuva isantamme sanoi etta lounas olisi parin tunnin kuluttua ja hevosratsastus kello kolmelta iltapaivalla.

Lahdimme siis tutkimaan ymparistoa kun ilmeisesti mitaan erityista ohjelmaa seuraavalle parille tunnille ei ollut. Maassa oli lahemmas 10cm nuoskalunta - sade oli onneksi tauonnut. Espanjalaiset olivat vahintaankin fiiliksissa nahdessaan (ja koskiessaan) lunta, itse olisin jattanyt sen kylla mieluusti valiin. Liikkuminen vuoristoisessa maastossa oli varsin hankalaa ja vaarallista lumesta johtuen, kiipesimme parille lahistolla olevalle nyppylalle ihailemaan hienoja maisemia. Sen jalkeen kavimme tarkastamassa laheiset tilukset - alueella oli runsaasti kaikenlaisia elainsuojia ja hevoset, lehmat, lampaat ja vuohet temmelsivat vapaina. Siella taalla oli jurttia ja kavimme kurkistamassa muutamaan sisaan. Ne olivat selvastikin pysyvia asumuksia paikallisille, alueella oli vain muutama varsinainen talo. Pettymys oli tosin suuri kun jurtista loytyi televisioita ja tietokoneita, ilmeisesti oltiin kuitenkin viela aika lahella sivistysta!

Saimme lounaaksi jotain epamaaraista pyttipannua muistuttavaa mattoa, mongolialainen ruoka ei ainakaan viela ole tehnyt minuun suurempaa vaikutusta. Odottelimme taas vajaan tunnin kunnes isantamme poika oli saanut satuloitua hevoset. En ole ikina ratsastanut ja suoraan sanottuna en pida hevosista mutta pakkohan se oli lahtea mukaan koska ilmeisesti mitaan opastettua retkeilya ei muuten ollut luvassa. Hevoset olivat aika pienia ja omani vikuroi kovasti ennen kuin tajusin etta pidin ohjaksia liian kirealla. Saimme pikakurssin hevosen 'ohjaamiseen' ja ei muuta kuin menoksi. Oppaamme aloitti valittomasti laulun, jota kesti koko retken ajan. Hevonen osoittautui yllattavan sayseaksi mutta taytyy sanoa etta maisemat menivat hieman ohi kun koko ajan sai olla varuillaan elukan kanssa. Teimme reilun tunnin turneen ennen kuin palasimme takaisin - kuten sanottu olisin kuitenkin tehnyt taman reissun mieluummin patikoiden! Selvisin kuitenkin hengissa enka pudonnut hevosen selasta.

Retken jalkeen ei taaskaan ollut mitaan ihmeempaa ohjelmaa. Espanjalaiset halusivat levata joten paatin lahtea omin pain kiipeamaan laheisella vuorelle karjapolkua pitkin. Tama osoittautui hieman vaaralliseksi mutta palkitsevaksi harjoitukseksi silla vuorelta avautuivat noin puolen tunnin kapuamisen jalkeen hienot nakymat. Siella taalla nakyi lehmia ja 'kotiin' suuntaava lammaslauma tuli vastaan puolivalissa rinnetta. Auringon laskiessa palasin leiriin, jossa odotti illallinen, taas jotain pyttipannu-osastoa. Pimean tulon jalkeen ei ollut juuri muuta tekemista kuin hengailla jurtassa - onnistuimme lammittamaan sen saunaksi ennen nukkumaanmenoa joten oleskelu oli hetken varsin tuskallista. Onneksi lampo laski nopeasti ja nukuin todella hyvin - herasin tosin kerran kun ulkolampotila oli laskenut ilmeisesti pakkasen puolelle. Ei muuta kuin lisaa vaatetta ja peittoa paalle, herasin seuraavan kerran kahdeksan maissa...

Aamulla saimme jotain pullan tapaista aamiaiseksi ja ohjelmassa oli lahinna kyydin odottelu. Tein pienen omatoimisen patikkaretken lahiymparistoon, lumi oli sulanut yllattavan nopeasti ja saa oli selkea. Kyyti saapui sovittuun aikaan ja vahapuheinen kuski vei meidat takaisin guest houselle.

Kokonaisuutena ihan kiinnostava retki mutta ohjelma oli pettymys - olisin mielellani jattanyt hevoset valiin ja tehnyt muutaman tunnin patikkaretken noissa huikeissa maisemissa. Tosin tama olisi voinut olla hankalaa lumesta johtuen. Lunta ei muuten enaa nakynyt paluumatkallamme kun olimme paasseet 10 km paahan leiristamme!